Banner Image

Ajankohtaista

Tulevaisuusfoorumi tähyää huomiseen

Logistiikkafoorumi2

Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä nakertavien väylämaksujen poistuminen kokonaan on mahdollista.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun järjestämässä Logistiikan tulevaisuusfoorumissa Kotkassa puhuneen kansanedustajan ja viestintä- ja liikennevaliokunnan jäsenen Jukka Kopran (kok.) mukaan toivoa asiassa on, mutta vaikutustyötä tarvitaan edelleen. Kopran mukaan valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ei ole tyrmännyt ehdotusta väylämaksujen poistamisesta.

Vuodesta 2015 voimassa on ollut väliaikainen laki väylämaksujen puolittamisesta. Rautateiden tavaraliikenteessä ei myöskään ole peritty rataveroa tänä aikana. Laeilla on kompensoitu EU:n rikkidirektiivin aiheuttamia lisäkustannuksia merenkululle ja rautatieliikenteelle.

Seminaarissa puhuneen tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan mukaan seuraavat 20 vuotta ovat ihmiskunnan historian jännittävimmät. Hän puhui murrosajasta, jolloin ihmiskunta ottaa digitalisaation myötä käyttöön aivan uusia tuottamisen tapoja. Sillä, miten ja missä tavarat tuotetaan, on vaikutus logistiikkaan.

Halava esitteli näkemyksiään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun järjestämässä Logistiikan tulevaisuusfoorumissa Kotkassa. Halava arvioi, että tulevan muutoksen eksponentiaalisuus tulee yllättämään.

Halavan ennusteen mukaan nyt syntyvien lasten ei koskaan tarvitse ajaa autoa, koska robotiikka tekee sen tarpeettomaksi. Hänen mukaansa vuonna 2025 osittain robotisoitu liikenne on arkipäivää. Tiet on ehkä jaettu sellaisiin, joissa kulkevat ihmisen ohjaamat autot ja sellaisiin, joissa kulkevat robotisoidut autot.

Sama näkymä on laivaliikenteessä. Suomi haluaa olla maailman johtavia modernin laivatekniikan valmistajamaita. Viime vuonna laivateollisuuden vahva toimija Rolls-Royce ilmoitti keskittävänsä etäohjattavien ja autonomisten laivojen kehityskeskuksensa Suomeen.

Kaiken muutoksen taustalla on kiihtyvä digitalisaatio, joka tarkoittaa Halavan mukaan muun muassa massiivista vallansiirtoa järjestelmiltä ihmisille. Suuriin laitoksiin keskitetystä energian, ruoan ja tavaroiden tuotannosta siirrytään hajautettuun tuotantoon. Valmiiden lopputuotteiden siirtyminen maasta toiseen vähenee, kun ihmiset tuottavat tavaroita itse 3D-tulostimilla. Tuotanto demokratisoituu.

Digitaalisuuteen liittyy vahvasti myös läpinäkyvyys: sensoreiden avulla ihmisten ja kaiken tavaran liikkuvuutta pystytään seuraamaan tarkasti. Tällä hetkellä maailmassa lasketaan olevan noin 12 miljoonaa sensoria kontrolloimassa ihmis- ja tavaravirtoja.

Asian kääntöpuoli on, yksityisyys häviää. Kehityksellä on pelottaviakin ulottuvuuksia. Esimerkiksi Pekingissä on niin paljon sensoreita, että ihmisten täydellinen kontrolloiminen eleiden tunnistamista myöten on mahdollista.

 

Kuva: © AFP / Lehtikuva

Katso kaikki ajankohtaiset artikkelit